Loppusuora

Nyt eletään tiistaita ja olen edelleen aivan pyörryksissä päästäni viikonlopun jäljiltä. Ihan vain siitä syystä, että kahden vuorokauden kirjoittelun ja yhden unettoman yön jälkeen sain kuin sainkin viimeisen osaamisaluekirjoitelman valmiiksi. Toki se tulee ainakin kertaalleen vielä takaisin, kunhan vastuuopettaja on antanut siitä omat kommentit ja tehnyt tarvittavat korjaukset, mutta se on enää pientä viilausta. Lopputulos on kuitenkin se, että valmistuminen on ihan nurkan takana. Saako tuulettaa??? JEEE!!!

Viikonloppu kului kirjojen parissa
-- toistaiseksi viimeistä kertaa!

Nämä puolitoista vuotta opettajaopintojen parissa ovat olleet antoisia, mutta myös omalla tavallaan raskaita. Opiskelu ja tehtävien suorittaminen oman työn ohella ovat vieneet ison osan vapaa-ajasta ja opiskeluun käytetty aika on ollut pois muun muassa omista harrastuksista sekä hetkistä perheen ja ystävien kanssa. Tekemättömät opiskelutehtävät ovat aiheuttaneet aika ajoin myös stressiä, mikä omalla kohdallani on ilmennyt liian lyhyinä yöunina, päänsärkynä ja selkäkipuina. Opintojen päättyminen on siis ennen kaikkea oodi lisääntyvälle vapaa-ajalle ja hieman stressittömämmälle elämälle.



Opeopintojen päättymisen jälkeen jää enemmän
aikaa myös rakkaille harrastuksille, kuten ringetelle.




Lisääntyvän vapaa-ajan aion käyttää
myös ystävien näkemiseen.

Parhaiten opinnoista on jäänyt mieleen oppimis- ja työyhteisö -opintojakso, jossa käsiteltiin muun muassa itsetuntemusta ja vuorovaikutusosaamista. Koen sen myös antaneen minulle itselle eniten opintojeni aikana. Aiemmin esimerkiksi välttelin tilanteita, joissa minun piti tavata vieraita ihmisiä ja niin sanotusti edustaa omaa työpaikkaani. Näihin tilanteisiin sain hyviä työkaluja oppimis- ja työyhteisö -opintojaksolla tehdyistä harjoitteista ja yksilötehtävistä. Nykyään odotan innolla messuja, koulutuksia, seminaareja ynnä muita vastaavia tilanteita, joissa pääsen tapaamaan uusia ihmisiä ja puhumaan "small talkia".




Small talk -taitojani pääsin harjoittelemaan myös brasilialaisten kanssa. Suoritin oppimis- ja työyhteisö -opintojakson yhden osion toimimalla vaihto-opiskelijoiden tuutorina. Tässä vein heidät tutustumaan Metsänkylän Navetan Joulumarkkinoihin.

 



Yksi antoisimpia asioita opeopintojen aikana olivat lähipäivät ja muiden opiskelijoiden tapaaminen. Alusta asti ryhmässämme vallitsi hyvä ilmapiiri ja ensimmäisten lähipäivien jälkeen vastuuopettajakin totesi, että on tainnut ryhmäyttää meidät liiankin hyvin. Uusia asioita opittiin huumoria unohtamatta ja lähipäivät soljuivat kuin siivillä. Keskustelut ryhmän kanssa olivat mielenkiintoisia ja usein omiinkin pedagogisiin ongelmiin löytyi vastaus muita kuunnellen ja ratkaisuja yhdessä pohtien. Vielä tiiviimmin pidimme yhteyttä oman opintopiirimme kesken. Yhteistyömme sujui loistavasti ja kussakin oppimistehtävässä teimme töitä omien vahvuuksiemme mukaan yhteiseen hiileen puhaltaen. Jos jotakin roolia pitäisi etsiä, niin minusta taisi muokkaantua opintopiirimme some-vastaava. Työni kautta minulle oli esimerkiksi Kahoot! ja Prezi entuudestaan tuttuja sisällöntuottamisvälineitä ja niitä hyödynsimme myös opintopiirimme esityksiä koostaessa.


Opintopiirimme TRI-TEC. Yhteistyöllä homma kuin homma hoidettiin kotiin!


Ryhmämme koostui useiden eri alojen opettajista ja sen ansiosta pääsimmekin tutustumaan moniin itsellemme ennestään vieraihin aloihin, toisinaan jopa ihan käytännössä. Meidän valmistelemassa opetustuokiossa muut ryhmäläiset pääsivät muun muassa kokoamaan ravisuitsia. Sen lisäksi oppitunneilla valmistettiin juomasekoituksia, leikattiin peltiä ja pipetoitiin nesteitä. Erääseen opintojaksoon kuului myös toisen opettajan oppitunnin seuraaminen. Minä kävin Ypäjän hevosopistolla seuraamassa kollegani tunteja, kun hän vastaanotti ammattiosaamisen näyttöjä raviopetuksessa. Pääsin jopa ravihevosen kyytiin! Sen lisäksi, että tutustuminen muihin aloihin ja toisten opettajien opetukseen toi monipuolisuutta opintoihin, sai niistä myös uutta näkökulmaa omaan opetustyöhön.

Jännän äärellä. Onneksi vieressä oli ammattitaitoinen ohjastaja.

Ravihevosen kyydissä for the first time of my life!

Tämä viikko huipentuu kahteen viimeiseen lähipäivään: uskomatonta, mutta totta! Tuskin kuitenkaan kovin kauaa ehdin nauttia työn ohella opiskelemattomuudesta, sillä työnantajani on jo vihjaillut, että osastollemme kaivattaisiin lisää näyttötutkintomestareita.

Dear HAMK, kohtaamme siis pian uudestaan!