Koulutus ja yteiskunta, kasvatustieteelliset perusopinnot

Kasvatustieteissä olemme edenneet jo viimeiseen opintojaksoon, joka käsittelee koulutusta ja yhteiskuntaa. Sen puitteissa olemme tutustuneet Suomen koulutusjärjestelmään sekä sen historiaan ja muutoksiin, pohtineet koulutuspoliittisia kysymyksiä, perehtyneet koulutusta koskeviin käsitteisiin ja koulutuksen funktioihin.

Oppimistehtävässä 1. kokosimme pienryhmittäin koulutuksen historian päätapahtumat yhteen taulukkoon. Tällaisia asioita meidän opintopiirimme piti tärkeimpinä:

Suomen koulutuksen historia

Tarkistettava ajanjakso	KESKEISET TAPAHTUMAT JA NIIDEN MERKITYS
1600 - 1790	1600-luvulla Lukkarikoulut. Kirkko toimi tuon ajan kouluna, yhtenä keskeisimmistä tiedonvälityksen ja opetuksen instituutioista. Pappissääty ja myöhemmin sen apulaiset, lukkarit, olivat maalaiskansan ensimmäisiä opettajia. (Maarit) 1600-luvulla Kinkeri- ja rippikoulutoiminta. Lukutaidon opetus lisääntyy. Kirkonkirjoihin merkitty lukutaito mahdollisti kristinopin välttämättömän oppineisuuden osoittamisen ja sitä kautta rippikoulun suorittamisen, joka taas mahdollisti kirkollisen avioliiton ja siihen kytkeytyvät oikeudet. (Maarit) Ammattilaiseksi kasvaminen tapahtui 1600-luvulta ainakin 1800-luvun alkuun asti täysin käytännön työelämässä. Usein ammatti periytyi isältä pojalle. Perinteisiä käsityöläisammatteja olivat mm. suutari, räätäli, kultaseppä ja kirvesmies. Myös tulevat kauppiaat hankkivat ammattitaitonsa työhön tutustuen kauppiastalouksissa. (Pia) 1640 Suomi sai ensimmäisen oman yliopiston, Turun Akatemian. Yliopistossa oli neljä tiedekuntaa:  filosofinen, teologinen, lääketieteellinen ja oikeustieteellinen. Päätehtävä oli kouluttaa eri alojen virkamiehiä, pappeja, juristeja, lääkäreitä ja opettajia. Tutkimus jäi alkuaikoina koulutuksen varjoon. (Mervi) 1686 Kirkkolaki. Laki sisälsi suoranaisen kirkollisen opetusvelvollisuuden ja oli kirkon valvoman lakisääteisen kansanopetuksen kehittämisen kannalta keskeinen. Kirkko vaati kansalta säännöllistä kirkossa ja jumalanpalveluksessa käyntiä. (Maarit) 1700-luvun alku Kirkollinen oppivelvollisuus. Pappissäädyn esitysten perusteella annettiin kuninkaallinen päätös, jonka mukaan lasten oli opeteltava katekismus ulkoa ja tämä oli sakon uhalla vanhempien vastuulla. Jokaisen lapsen oli periaatteessa pakko osallistua opiskelemaan määrättyjä asioita. (Maarit) 1779 Upseerikoulutus alkoi Haapaniemen sotakoulussa. Se oli ensimmäinen yliopiston tai ammattikuntalaitoksen ulkopuolella tapahtuva ammatillinen koulutus. (Mervi)
1. pitkä sykli 1790 – 1840	Pedagoginen seminaari perustettiin vuonna 1805. Se tarkoitti aineenopettajien pedagogisen koulutuksen alkamista. (Mervi) 1817 Köyhäinhoitolaki. Turvattomien lasten hoidon merkitys kasvaa. Lastenkodit ja laitoshoito alkoivat yleistymään. (Maarit) 1838 perustetiin ensimmäinen kauppakoulu Helsinkiin. (Mervi)  1828 Helsinkiin siirtynyt yliopisto (Turun Akatemia) toimi ainoana korkeakouluoppilaitoksena 1900- luvun alkuun.(Mauri)
2. pitkä sykli 1840–1890	Vuoden 1842 asetus velvoitti perustamaan niin sanottuja sunnuntaikouluja. Pyrkimyksenä oli antaa yleissivistävää opetusta ammattiopissa oleville nuorille. (Mervi)  Vuoden 1843 koulujärjestyksessä oppikoulujen kehittäminen tuli ajankohtaiseksi. Muun muassa suomen kieli tuli ensimmäistä kertaa oppiaineeksi oppikouluun. Toinen tärkeä uudistus oli oikeus perustaa tyttökouluja Suomeen. (Mervi) 1858 Kansakoululain säätäminen. Kaikelle kansalle yhtenäinen pohjakoulutus, jonka tavoitteena oli siveellisyyden ja yleisen hyvinvoinnin edistäminen. (Maarit) 1863 Kansakoulunopettajaseminaarin perustaminen ja 1869 Kouluylihallituksen perustaminen. Koulutuksen valtiolinen säätelyn lisääntyminen ja koulutuksen järjestelmällistyminen. (Maarit) 1800-luvulla syntyi pääosa nykyisten ammatillisten oppilaitosten perusmuodoista. 1840 kaksivuotinen maanviljelyskoulu aloitti toimintansa Mustialassa ja vuosikymmenen lopulla ensimmäiset teknisen alan oppilaitokset perustettiin Helsinkiin, Turkuun ja Vaasaan. 1950-luvun lopulla perustetiin Evon metsäoppilaitos ja seuraavalla vuosikymmenellä alkoi hoitoalan koulutus Helsingin diakonissakoulussa. (Mervi)
3.  pitkä sykli 1890–1945	Vuoden 1898 hyväksyttiin asetus, jonka mukaan jokaisen kunnan tulisi perustaa kansakoulu, kun asukasluku ylittää tietyn määrän. Tämän ansiosta jokaisella kouluikäisellä oli mahdollisuus saada opetusta omalla äidinkielellään, eikä kenenkään koulumatka ollut yli viittä kilometriä. Uudistus tasa-arvoisti kansalaisten koulunkäyntimahdollisuuksia. Uusien kansakoulujen perustaminen edellytti lisää opettajia ja sitä varten perustetiin neljä seminaaria eri puolille maata. (Mervi) 1899 perustettiin Tampereelle ensimmäinen työväenopisto. Tätä voidaan pitää yleissivistävän aikuiskoulutuksen alkuna. (Mervi) 1905 Lastenhuoltolakiehdotus. Lastentarhat nähtiin hyvin keskeisenä osana uutta järjestelmää. (Maarit) 1906 Pohjakoulu. Ensimmäinen askel kohti koko ikäluokan kattavaa yhtenäistä kansanopetusta. Tarkoituksena oli istuttaa kaikkien kansankerrosten lapset koulutiensä aluksi joksikin aikaa vierekkäin saman koulun penkille, vaikka he myöhemmin eri teille kulkisivatkin: yläkerrosten lapset oppikouluihin ja muut kansakoulun ylemmille luokille tai töihin. (Maarit) 1800-luvun loppu - 1900-luvun alku Kansakouluaate peri vähitellen voiton vastustajista. 1900-luvulle tultaessa kansakoululla oli takanaan kansalaisten enemmistön tuki. (Maarit) 1900- luvun alussa erityiskorkeakouluina perustettiin: 1908 Teknillinen korkeakoulu (Mauri) 1911 Helsingin kauppakorkeakoulu, myöhemmin eläinlääketieteellinen korkeakoulu, Turun ja Vaasan kauppakorkeakoulut, sekä taiteen erityisoppilaitokset.(Mauri) 1917 Ruotsinkielisen korkeakoululaitoksen kehittymisen aloitti Åbo Akademi ja sitä seurasi ruotsinkieliset kauppakorkeakoulut Helsinkiin ja Turkuun.(Mauri) 1920-luvulla syntyi yleiset ammattikoulut sunnuntaikoulujen pohjalta. (Mervi) 1920 Mannerheimin lastensuojeluliitto perustetaan. Tehtävänä pienten lasten hoito ja varttuneempien lasten siveellinen kasvatus etenkin päiväkotien ja kerhojen avulla. (Maarit) 1920 Kansalaisaloitteesta Turkuun perustettiin Turun Yliopisto.(Mauri) 1921 Oppivelvollisuuslain julistaminen. Kaikkien suomalaisten koulunkäynti tuli pakolliseksi. Lain mukaan jokainen suomalainen oli oppivelvollinen 7 ikävuodesta 12 ikävuoteen. Suomessa elettiin rinnakkaiskoulujen aikaa aina 1970-luvulle asti. Yhtäällä toimi koko kansaa varten kansakoululinja, jota täydensi jatkoreittinä kansalaiskoulu, mutta samalla vankkeni oppikoululinja, joka johdatti kulkijansa korkeammalle opillisen sivistyksen ja yhteiskunnallisten asemapaikkojen hierarkiassa. Alempaa oppikoulua kutsuttiin keskikouluksi. (Maarit) 1925 Helsinkiin perustettiin Kansalaiskorkeakoulu, joka myöhemmin siirtyi Tampereelle ja muutti nimensä Yhteiskunnalliseksi korkeakouluksi. Jyväskylään perustettiin seminaarin pohjalle vuonna 1934 kasvatuspoliittinen korkeakoulu. Näistä muodostui Tampereen ja Jyväskylän yliopistot. (Mauri) 1942 Ammattikoululainsäädännön uudistamisen myötä perustettiin maahan ammattikasvatusosasto. Ammattikoulutuksen tarjoaminen kaikille oppivelvollisuuskoulun päättäneille alkoi kohota valtakunnalliseksi tavoitteeksi. (Pia)
4.  pitkä sykli 1945–1990	Toisen maailmansodan jälkeen alkoi ammatillisen koulutuksen voimakkain laajenemisvaihe. Tuloksena oli kuitenkin hajanainen koulutusjärjestelmä, jossa oli runsaasti eri pituisia ja eri tasoisia tutkintoja. (Mervi) Opettajapulan vuoksi perustettiin kaksi uutta opettajakorkeakoulua: Helsinkiin vuonna 1947 ja Turkuun vuonna 1949. Neljä vuotta myöhemmin myös Oulu sai oman opettajankoulutuslaitoksensa. (Mervi) 1950-60-luku Oppikoulureitti laajenee liiaksikin. Pääsykokeista ja todistuslausunnoista huolimatta niin julkinen kuin yksityinen oppikoulujärjestelmä tuntui riistäytyvän käsistä. Keskikoulun paisuessa yleistyivät vaatimukset siirtymisestä yhtenäiskoulujärjestelmään. (Maarit) 1950 pystytettiin kouluhallituksen rinnalle maan ammattikoulutusta organisoimaan ja hallinnoimaan Ammattikasvatushallitus. Suomessa vahvistui periaate kaikkien oikeudesta ammattioppiin. Virallisen koulutuspolitiikan ohjenuoraksi tuli koko ikäluokan kouluttaminen oppivelvollisuusluokan jälkeen tuli 1970-luvun taitteessa. (Pia) 1956 Yliopistolaitoksen laajeneminen alkoi Oulun yliopiston perustamisesta, sitä seurasi Itä- Suomen korkeakouluratkaisu, joka päätyi kolmen korkeakoulun perustamiseen Kuopioon, Joensuuhun ja Lappeenrantaan.(Mauri) 1958 Teollisuuden tarvitseman työvoiman kouluttamiseksi perustettiin yleisiä ammattikouluja. Ammatillisen koulutuksen rakenne vastasi työelämän rakennetta ja koulutus oli pirstoutunut pieniin erityisalojen oppilaitoksiin. Koulutuksen tavoitteena oli opettaa kädentaitoja ja työvälineiden, koneiden ja laitteiden käyttöä. (Pia) 1966 Kuopion yliopiston perustaminen.(Mauri) 1969 Joensuun yliopiston perustaminen.(Mauri) 1969 Lappeenrannan yliopiston perustamnen.(Mauri) 1971 Akateeminen luokanopettajakoulutus sai alkunsa, kun osa luokanopettajien valmistavista seminaareista liitettiin yliopistoihin.(Mauri) 1972-1977 Yhtenäinen yhdeksänvuotinen oppivelvollisuus. Tämä uusi yhtenäiskoulujärjestelmä toi Suomeen peruskoulun, joka yhdisti kansalaiskoulun ja oppikoulun alemmat luokat. Oppilasvirtojen suma siirtyi keskikoulun portilta lukion portille. Myös erityisopetus lisääntyi. (Maarit) 1970-luvun alku Esikoulukokeilut. Kokeilussa oli v. 1972 esikoulukomitean laatima opetussuunnitelma, jossa testattiin erilaisiin toimintaolosuhteisiin soveltuvia opetusmalleja. (Maarit) 1973 Lasten päivähoitolaki. Varsinainen kehitys tällä saralla alkoi lain myötä. (Maarit) 1970-luvulla Peruskoulututkintoon pohjautuva ammatillinen koulutus uudistettiin vuoden 1974 valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Opinnot organisoitiin laaja-alaisiksi peruslinjoiksi, joissa yhteisen perusjakson jälkeen jatkettiin opiskelua omilla erikoistumislinjoilla. Myös valintaprosessi ammatilliseen koulutukseen muuttui kaksivaiheiseksi, jossa peruskoulun päätösvaiheessa valittiin peruslinja ja erikoistumisopinnot valittiin peruslinjan aikana. (Pia)  1978 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen aikuiskoulutuksen suunnittelu- ja kehittämisperiaatteista. Päämääränä oli joustava koulutusjärjestelmä, jonka ansiosta jokaisella kansalaisella ikään katsomatta on mahdollisuus oman persoonansa kehittämiseen opiskelun avulla. (Mervi) 1979 Lapin yliopiston perustaminen Rovaniemelle.(Mauri) 1980-luvun alku Esiopetussuunnitelma. Laadittiin kuusivuotiaiden esiopetussuunnitelma, joka oli tarkoitettu sekä päivähoidon että koulun esiopetuksen käyttöön ohjeellisena. (Maarit)  1980-luvulla toteutettu keskiasteen uudistus toi ammatillisen koulutuksen yhteisvalinnan piiriin. Ammatilliseen koulutukseen avattiin ylioppilaspohjaisia paikkoja ja samalla yliopistoihin tuli paikkoja ylioppilastutkintoa suorittamattomille. (Pia)
5.  pitkä sykli 1990- jatkuu	1990 annettiin laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta. Sen seurauksena ammatilliset kurssikeskukset muuttivat toimintansa koulutusta myyviksi aikuiskoulutuskeskuksiksi. Toisaalta muutos oli myös lääke kasvavaan työttömyyteen. (Mervi)  1990- luvulla Ammattikorkeakoulujen kokeilu alkaa, ammattikorkeakoulut asetettiin alusta lähtien yliopistojen rinnalle erillisinä korkeakouluina.(Mauri) 1994 säädettiin ammattitutkintolaki. Sen myötä ammatillisten tutkintojen suorittaminen tuli mahdolliseksi riippumatta ammattitaidon hankkimistavasta. (Mervi) 1995 Keskiasteen koulutus muutettiin peräkkäisen rakenteen mukaiseksi. Syntyi nuorisoasteen koulutus, johon kuuluu opinnot joko lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Nuorisoasteen jälkeen on mahdollista jatkaa korkeakoulutasolla. (Pia) Kehitys on vuodesta 1995 vienyt kohti laajempia perustutkintoja. Kun ammatillisia tutkintoja v. 1992 oli 255, oli niitä 1995 alkavassa koulutuksessa 156. Ammattikoulutuksen modernisointi 1990-luvulla korostavat laaja-alaisuutta ja opiskelijan valinnan vapautta. (Pia) 1997 lähtien omaehtoiseen aikuiskoulutukseen on ollut mahdollista saada koulutustukea. (Mervi) 1990-luvulla ja Suomen liityttyä Euroopan unioniin koulutuspolitiika päätavoite EU:ssa on ollut elinikäisen oppimisen edistäminen. Käänne liittyi ylikansallisen koulutuspalveluklusterin rakentamiseen; ammatin ja kasvatuksen sijasta keskeisiksi tulevat työllistyvyys ja asiantuntijuus, elinikäinen ja työssäoppiminen tietoyhteiskunnassa. Samalla koulutuspolitiikan luonne on muuttumassa, tietyille ammateille ominaisten taitojen ja osaamisen sijasta elinikäisen oppimisen tavoitteena ovat alati vaihtuviin työtehtäviin päivittymisen mahdollistavat taidot, kuten tiimityötaidot, sosiaaliset ja kommunikointitaidot, oppimaan oppimisen sekä ongelmanratkaisu- ja monikulttuurisuustaidot. Tavoitteena on siis pyrkiä vastaamaan suoraan työelämän jatkuviin muutoksiin. (Pia) 2000 Perusopetuslaki, joka edellyttää lapselle oikeuden oppivelvollisuutta edeltävään vuoden mittaiseen esiopetukseen. (Maarit)

Tehtävää työstettiin vielä lähipäivän aikana niin, että kukin opintopiiri laati esityksen jonkin tietyn koulutusasteen kehittymisestä. Meidän aiheena oli ammattikoulutuksen kehittyminen ja teimme siitä Prezi-esityksen.